Juu jaa niin ketä meitä sitten lähtee?

Eli esittäytyminen

Jaaa melkein heti perään tähän sitten tämä esittäytyminen. Ketä ollaan, mistä ollaan ja keistä tykätään. 

Mira

Terve, minä oon Mira, 21-v naishenkilö. Olen kotoisin Seinäjoelta ja tänne opiskelemaan jääminen tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Aikaisemmalta koulutukseltani olen lähihoitaja, ja hoitoalalla opiskeluiden jatkaminen on tuntunut luonnolliselta. Sydäntä lähellä ovat luonnossa liikkuminen, koirat, urheilu ja perhe.





Edellisten opintojen aikana tein perioperatiivisen hoitotyön harjoittelun Espanjassa, Benalmadenan Xanit Hospitalissa. Harjoittelu oli tuolloin onnistunut, mutta huomattavasti lyhyempi, ja luulin, että maailmalla opintojen suhteen seikkailu on osaltani kokeiltu ja nyt voisin asettua elämään iloisena kotihiirenä. Toisin kävi, kipinä syttyi kansainvälisyysinfossa uudelleen. Halu astua pois mukavuusalueelta ja kehittyä hoitotyön ammattilaisena sekä ihmisenä ajoivat koittamaan jotain uutta. Koska miksi ei tänään, sillä huomenna ei välttämättä enää kerkeä.


Millaisia asioita haen vaihdolta?

  • Itseluottamuksen ja itsetuntemuksen kehittymistä
  • Ongelmanratkaisukyvyn, stressinsiedon ja ajanhallinnan kehittymistä 
  • Kontrastia ja uusia näkökulmia elämään ja hoitotyöhön


(P.s yritin kirjoittaa blogia myös edellisen vaihdon aikaan, mutta se tyssäsi koska... olin saamaton? Parempaa onnea tälle blogille...)



Aleksandra

Hei, täällä Aleksandra, juuri täyttänyt 23v tyty. Olin asunut Raumalla koko ikäni ja siellä ylioppilaaksi asti opiskellut. Valmistumiskesänä muutin Tampereelle ja siellä luin itseni lähihoitajaksi. Kävi onnekkaasti ja pääsin heti valmistumisen jälkeen Seinäjoelle opiskelemaan terveydenhoitajaksi ja toista vuotta täällä tosiaan mennään. Koulun ohella en paljon muuta ehdi tekemään kuin kikkailemaan luonnossa, haaveilemaan ja puuhailemaan kaikkea pientä mikä motivoi milläkin hetkellä.  

Lukioaikana osallistuin Ranska-Suomi ystävyyskoulu projektiin, jossa kirjekaverimme tulivat viikoksi Suomeen ja me teimme heille Ranskaan, Lyoniin viikon vastavierailun. Muutoin ulkomaankokemukseni ovat jääneet viikon pituisille lomamatkoille, kaikki Euroopan sisällä. Jatkuvien opiskelujen vuoksi olen kerryttänyt mukavasti seikkailunhalua, ja onkin mahtavaa päästä näin koulun ohella lieventämään sitä (tai kasvattamaan lisää).


Afrikka kohteena on ollut nuoruusajasta asti haave, jossa pääsisin konkreettisesti paikan päälle auttamaan, näkemään apujeni välittömän vaikutuksen, tutustumaan täysin erilaiseen kulttuuriin mihin itse on kasvanut ja laajentamaan maailmankatsomustani. Olen kuitenkin tottunut vähän hiljaiseloon täällä kotoSuomessa, joten nyt kun tilaisuus tarjoutui, en malta odottaa, että pääsen haastamaan itseäni, venyttämään rajojani ja ammentamaan uutta – onhan tässä jo odotettukin.

Mitä seuraavaksi?


Lähdemme siis tämän viikon perjantaina 6.9 eli kolmen päivän päästä. (!!!!!) Ennen sitä pitäisi keksiä, mitä tarvitsee mukaan, saada harjoittelua varten tarvittavia teoriaopintoja valmiiksi ja sata muuta asiaa. 

Meidän instagrameihin päivitellään myös vaihtoon liittyviä asioita!





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hiekkakirppujen poistoa

Jäätävimmät hetket Keniassa ja asiaa peloista

Harjoitteluviikko erityiskoulussa