LOMA OSA 2 - Mombasa

Mombasa – vain päivä elämää

Lomamuistelmien toinen osa, tällä kertaa ajellaan junalla Kenian rannikolle Mombasaan.

Junamatka

Aamulla heräsimme Nairobissa melko aikaisin, sillä meidän täytyi ehtiä Mombasaan lähtevään junaan. Olimme kuulleet, että junamatka Nairobista Mombasaan on maisemiltaan upea ja mukava tapa matkustaa, vaikka matka kestääkin noin kuusi tuntia. Lisäksi näin sai vältettyä taas yhden lentomatkan ja hieman lievitettyä valtavan huonoa hiilijalanjälkistä omaatuntoaan, mikä tästä kaikesta lentelystä on tullut. 

Turvatoimet junaan olivat erittäin tiukat, ja menimme yhteensä noin kahdeksasta eri turvatarkastuksesta läpi huumekoirineen kaikkineen. Junan reitti meni Tsavon kansallispuiston läpi, ja näimme ikkunasta upeiden maisemien lisäksi kirahveja, seeproja, kameleita, norsuja, impaloita ynnä muuta siistiä! Hauskaa oli myös seurata junan ilmoitusnäytön lämpötilaa sen noustessa Nairobin +20 asteesta korkeimmillaan johonkin +35 asteeseen. 


             

Tarinan opetus; Jos nukahtelet jatkuvasti kuinka sattuu, saatat joutua salakuvauksen uhriksi.

Perillä Mombasassa oli yllätysyllätys – kuumaa ja kosteaa. Suuntasimme juna-asemalta hostellille, jossa meidän oli tarkoitus viettää yksi yö. Hostelli oli hitusen kehnompi mitä olimme luulleet, ja vaihdoimme hostellin sisällä huonetta, sillä alkuperäinen huone oli käytännössä olkimaja riippukeinupeteineen ja maalattioineen. Jätimme suurimmat kantamukset, ja otimme arvotavarat mukaan ja läksimme Mombasan vanhaan kaupunkiin illaksi. Tässä välissä muuten hyvä mainita, että Nairobissa ja Mombasassa käytimme Bolt- tai Uber taksisovelluksia. Vieraassa paikassa sekä pimeällä liikuttaessa kulkuvälineen tulee olla luotettava. 

Vanhassa kaupungissa oli tietenkin paljon kaikenmaailman turistihoukuttelijoita ja kaupustelijoita, joiden karistaminen kannoilta oli välillä melko työntakana. Kävimme illallisella kivassa ravintolassa meren rannalla, josta suuntasimme takaisin hostellille. 

Koitimme kuluttaa aikaa hostellin baarissa uima-altaan reunalla, ennen kuin tarvitsisi mennä omaan huoneeseen. Hostellissa oli vaikka millä mitalla maailman ihanimpia koiria ja kissoja, joiden silittämisestä joutui tietenkin koittaa pidättäytyä, sillä ne kuhisivat ulkoloisia ja yhdellä koiralla oli märkiviä haavoja. Eläinrakkaalla on täällä Keniassa usein raskasta aikaa, kun kaikkien eläinten lähelle ei voi turvallisuus- ja terveysriskien vuoksi mennä.

Niin suloinen mutta kirppuinen kissinpentu <3

Yö hostellissa oli vähintäänkin mielenkiintoinen, iltapesut täytyi tehdä ilman juoksevaa vettä eikä ovia saanut tietenkään lukkoon. Hyttysverkko oli, mutta se ei ulottunut edes sänkyni reunoille eli oli käytännössä täysin turha. Ilma oli niin kuuma ja kostea, että välillä kyllä totisesti pelkkä oleminen ahdisti. Kerran yöllä huoneeseemme pölähti vieras mies, joka oli varmaan eksynyt omasta huoneestaan. Toisella kerralla hostellin koirat olivat pyrkimässä sisään huoneeseen. 

Noh, yöstä selvittiin ja aamu valkeni, mutta juoksevaa vettä ei ollut edelleenkään. Normaalioloissa 1,5vrk ei ole pitkä aika käymättä suihkussa, mutta Mombasassa hien ja kosteuden tuoma tahma vie pesulle pääsemisen tarpeen uudelle tasolle. Eipä siinä sitten muutakun kosteusliinapesut, kamat kasaan ja toivomaan ettei kovin montaa ludetta tarttunut joukkoon. :D 

Aamupalalle talsimme matkalaukkuinemme Java Houseen, joka on maanmainio ketjukahvila-/ravintola ja muodostunut kantapaikaksemme Kisumussakin. Aamupalahetki osoittautui varsin tunteelliseksi, kun päädyimme muistelemaan perheitämme Suomessa. Hauskaa, kuinka tällaisessa porukassa ja ympäristössä elää niin paljon tunteidensa kanssa, että ihan kasuaalisti siinä herkistelimme kyyneleidemme kanssa aamukahvin ääressä, kun kahvilan muu väki katsoi meitä varmaan aika järkyttyneinä.

Pancakes, ice coffee and lemonade, what else do you need in life?

Seuraavaksi oli aika alkaa saalistamaan kyytiä Diani Beachille. Meidät kahdeksan mahdutettiin laukkuinemme yhteen matatuun (minibussia muistuttava joukkoliikenneväline) monen muun matkustajan kanssa, ja matka lähti etenemään kenialaisen sujuvasti ja pomppuisasti. 

Taisin siinä tuumata, että heikompiakin hirvittää ja hirviäkin heikottaa.

Lautallakin mentiin! Väkeä oli ku pipoa. 

Seuraavassa postauksessa ollaan jo Dianilla!